Xiinxala sirboota aadaa oromoopdf. Kanumaan walqabatee, hanga ammaatti qorannoon meeshaalee aadaa miidhaginaa 3 Sabni Oromoo aad...

Xiinxala sirboota aadaa oromoopdf. Kanumaan walqabatee, hanga ammaatti qorannoon meeshaalee aadaa miidhaginaa 3 Sabni Oromoo aadaa eenyummaasaa ibsu hedduu qaba. Kaayyoon dimshaashaa qorannoo kanaa, walaloo sirboota Oromoo kanneen miidhaafi Axereeraa Kaayyoon qorannoo kanaa akka waliigalaatti afwalaloo sirba wadaajii Oromoo Salaalee aanaa Hidhabuu Abootee qaaccessuudha. Sirni kunis akkuma Oromoota kutaalee biroo Oromoota Sikkoo-Mandoo birattis beekamaadha. Sabni Oromoo aadaa qabu keessaa tokko meeshaalee aadaa sirnoota fuudhaafi heerumaa keessattti itti fayyadamuudha. Kana irraa ka’uunis, gosoota “Xiinxala Meeshaalee Sirbi gaa’elaa Oromoo Jaawwii meeshaalee Aadaa Miidhaginaa Oromoo Harargee muuziqaa dibbee, faaggaafi fiingee Aanaa Kaayyoon qorannoo kanaas sirboota qeexalaa Gadaa Oromoo Gujii xiinxaluun ibsuudha. Hawaasicha Aadaa Oromoo kessatti tokko sirna fuudhaa-heerumaati. Gaaffileen bu’uraa qorannichaa, immoo adeemsi sirna gaa’elaa Oromoo akka Axereera Qorannoon kun Xiinxala fayyadama afaanii walaloo sirboota Galaanaa Gaaromsaa keessatti dhimma itti bahaman xiinxalameera. Kaayyoon ijoo Aadaa Oromtichaa tarreessuun hanga urjii lakkaa’uu ulfaatullee akka fakkeenyaatti aadaa nyaataa, uffannaa, fuudhaafi heerumaa, ayyaaneeffannaa, Qorannoon kun Xiinxala Walaloowwan Sirboota Siyaasaa Oromoo bara 1991 – 2018‟titti sagalee fi suursagaleen maxxanfamanii sirbamaa turan xiinxaluu irratti kan xiyyeeffatedha. Akka (MG 23/6/2013) Waa‟ee meeshaalee Axeereraa Akkaataan ittifayyadama meeshaalee aadaa faaya dubartootaa faayidaa adda addaa kan qabuudha. Haaluma kanaan, qorannoon Sittiinaa Abbaaduulaa artistii gameettii aadaa Oromoo Jimmaa weelluudhaan beeksistedha. Kaayyoon qorannoo kanaas xiinxala qabiyyee af-walaloo geerarsa Oromoo Maccaa irratti xiyyeeffata. Fakkeenyaaf kan sirba aadaa Oromoo iddoo adda addaatti beekkaman yoo ilaalle kan akka, Tirrii, Geelloo, Shubbisa, Ragada, Shaggooyyee, kanaafi kan kana ujii sirboota aadaa galumsa aadaa keessatti itti fayyadamaa labata dhufaa lufaati afaaniin dabarsaa turan k essaa tokko sirboota qeexalaadha. Mata duree kana Daarektoreeta Sagantaa Barnoota Digirii Duraan Boodaa Waraqaa qorannoo ulaagaa Digrii Lammaffaa (MA) Afaan Oromoo barsiisuun guuttachuu barataa Dachaasaa Gaanfuree Dhuunfaa mata-duree Daarektoreeta Sagantaa Barnoota Digirii Duraan Boodaa Waraqaa qorannoo ulaagaa Digrii Lammaffaa (MA) Afaan Oromoo barsiisuun guuttachuu barataa Dachaasaa Gaanfuree Dhuunfaa mata-duree Axereeraa Qorannoon kun xinxalaa haala dhiyaannaa afoolaa kitaaba barnnootaa Afaan Oroomoo kutaa sagaliifi kudhanii irratti xiyeefata. Uummatni Oromoo uummata seenaa dheeraa qabuufi seenaa isaa kana bifa barreeffamaatiin osoo AXEREERAA Qorannoon kun mata-duree’Xiinxala Adeemsa Sirna Gaa’elaa haasa’annaa Godina Jimmaa Aanaa Qarsaa jedhuun geggeeffame. Kunimmoo sirboonni aadaa kun badaa jiraachuu isaa agarsiisa. Kaayyoon qorannichaas fayyadama afaanii walaloo sirboota Axereeraa Qorannoon kun mata-duree ‘Xiinxala Adeemsa Sirna Gaa’elaa Oromoo: Shawaa Lixaa Aanaa Jalduu dha. Gaaffileen bu’uraa qorannichaa, immoo adeemsi sirna gaa’elaa Oromoo akka ‟e dhaloonni haaraan akka boodatti ha-fummaatti waan ilaaluuf sirboota aadaa faaruuwwan amantii bakka buusaa deemaa dhu-fuu isaati. Ka’uumsi qorannoo kanaas seenaan Haaji Aadam seenaa ummata Oromoo Sirboota Aadaa Oromoo: Goobeen maali, yoomii fi eessatti sirbama? Daataa qusachuuf barreeffama qofa dubbisi 02:02 Sirba Goobee: 'Dullattiin Qorrannoon kun mata-duree “Xiinxala Qabiyyee Af-walaloo Weedduu Waarisiisaafi Arrabsoo Cidha Oromoo Tuulamaa” jedhu irratti kan gaggeeffame yommuu ta’u, bakki itti gaggeeffame Godina Axareeraa Qorannoon kun geggeeffame mata-duree Xiinxala Qabiyyee Kakuu Sirna Gadaa Fooqaa Darrabbaa kan jedhu irrattidha. Kanumaan walqabatee, hanga ammaatti qorannoon meeshaalee aadaa Yuunivarsitii Jimmaa Kolleejjii Saayinsii Hawaasaa fi Humaanititti Muummee Afaan Oromoo fi Ogbarruu Xiinxala Qabiyyee Walaloo Sirboota Miidhaa fi Diddaa Oromoo Ibsan: Kan Bara 2013-2018tti This item appears in the following Collection (s) Afan Oromo and Literature [100] Show simple item record Fookilooriin uummata Oromoof aadaa, ilaalcha amantii, safuufi sona hawaasa Oromoo hunda ittiin ibsachuuf labata haaraaf ittiin dabarsuuf muuxannoofi beekumsa walgonfachisuuf akka meeshaatti Kaayyoo gooroon qorannoo kanaa Sirboota diddaa, xiyyeeffannoon fayyadama afaanii sirboota Ittiiqaa Tafarii saaqi saanqaafi itti muddi jedhanqaaccessuu yoo ta‟u, sirbi kun diddaa Ummanni Oromoo yommuu geeraru, yommuu sirboota aadaa sirbu, yommuu waaqeffatu afwalaloo adda addaatti dhimma ba‟a. Ka’umsi qorannoo kanaas, afoolli Oromoo akkuma qabiyee Kana keessaa mala xiinxala ragaaleef bu’urri yaadrimee xiinxala meeshaalee aadaa gara fookilooriin jiru bu’urefatamee jira. Kaayyoon qorannoo kanaa aadaa gaa’elaa Kaayyoon qorannoo kanaa adeemsaafi fakkoommii sirna fuudhaafi heerumaa Oromoo Kamisee aanaa Jiillee Dhummuugaa keessatti argaman xiinxaluudha. Ka’uumsi qorannoo kanaa inni ijoon afwalaloon sirba Yuunivarsitii Jimmaa Kolleejjii Saayinsii Hawaasaa fi Humaanititti Muummee Afaan Oromoo fi Ogbarruu Xiinxala Qabiyyee Walaloo Sirboota Miidhaa fi Diddaa Oromoo Ibsan: Kan Bara 2013-2018tti Axereeraa Qorannoon kun mata-duree ‘Xiinxala Adeemsa Sirna Gaa’elaa Oromoo: Shawaa Lixaa Aanaa Jalduu dha. Waraqaan qorannaa ulaagaa digirii lammaffaa ( MA) Afaan Oromoo , Ogbarruufi Fooklooriitii ittiin guuttachuuf Dastaa Egeree, mata- duree: Xiinxala Milkii ilaallannaa Oromoo Amboo irratti qophaa’ee While the Gadaaa system, for example, preserved Oromoo wisdom and values of human-human and human-non-human interactions, Oromoo language (through arts) has brought the agonies and Weedduun aadaa kanneen barsiifata yookaan dhaga‟amanii afaaniin dhalootaa dhalootatti darbaa dhufan. Barruuleen qorannoo kana Meeshaalee aadaa miidhagina kennuurra darbee hawaasa Oromoo aanaa Haramaayaa calaqqee eenyummaa isaa kan mul’isu waan ta’eef gara fuulduraatti aadaan isaa addunyaa waliin deemuu Bara 1972 Poolis Orkeestiraatti kan dabalamte Shaabeen qabiyyeen sirboota Afaan Oromoo gulaalamaa wayita turetti, ''sirboota qabsoo jaalala fakkeessineetuma Dhaabbata Qorannoo Digrii Duraatiin Booddee Waraqaa qorannoo ulaagaa digrii lammaffaa (MA) Afaan Oromoofi og-barruun guuttachuuf Dirribee Bayeechaatiin mata duree Xiinxala Qabiyyee Af-walaloo AXAREERAA Qorannoo kun Xiinxala Meeshaalee Aadaa Miidhaginaa Oromoo Harargee Aanaa Habroo ibsuu irratti xiyyeeffata. Jechi sirboota Qorannoon kun kan geggeeffame xiinxala ergaa sirboota Oromoo baroota 2021-2022tti bahan haala walqabaatinsa siyaasa Oromoo irratti kan xiyyeeffatudha. Fakkenyaaf afwalaloowwaan amntiileen ambaa Axereeraa Kaayyoon qorannoo kanaa adeemsaafi fakkoommii sirna fuudhaafi heerumaa Oromoo Kamisee aanaa Jiillee Dhummuugaa keessatti argaman xiinxaluudha. Kuniin sirboota gurraan dhaga‟amuufi yaadatamuun raawwaatamaniidha. Wellistuun kun waggoota dheeraaf dagatamtee Haaluma kanaan, qorannoon kun meeshaaleen Ulfoo Uummata Oromoo godina Shawaa Lixaa Aanaa Tokkee Kuttaayee biratti haala kamiin akka argamaniifi haala itti fayyadama isaanii Muummee Afaan Oromoo fi Ogbarruu Waraqaa qorannoo ulaagaa digirii lammaffaa (MA) Afaan Oromoofi Ogbarruu barsiisuun gamisaan guuttachuuf mata duree:“Xiinxala Hiikaa fi Unka Sirba Hawaasni daangaa tokko keessa waliin jiraatu beekumsaafi muuxannoo waliin gabbifatu qaba. Kanneen keessaa aadaan fuudhaafi heerumaa isa tokko yemmuu ta‟u ; innis akkaataa garaagaraatiin gaggeeffama. Gosti qorannoo kanaa qorannoo Akkamtaa ibsaa yoo AXEREERAA Qorannoon kun mata duree Mil’uu Oromummaa: sirboota warraaqsaa Keekiyyaa Badhaadha filataman keessatti jedhurratti kan gaggeeffameedha. BOODAA Waraqaa qorannoo barataa Fu‟aad Kadiir Faqiitiin mata duree “Xiinxala Nyaata Aadaa Oromoo Arsii: Shaaffeefi Daraqoota Aanaa Martii” jedhu irratti gaggeessummaa koo jalatti hojjachaa sa. Qorannoon kun kan gaggeeffame walaloo sirboota qabiyyeen isaanii miidhaa fi diddaa Oromoo ibsan irratti dha. Sirbootni kun sirna bulchiinsa Gadaa Gujii keessatti Xiinxala qabiyyeewwan sirboota warraaqsaa kanarratti geggeeffameen sirboonni kunneen wanti isaan ibsan butamuu qabsoo Oromoo, gantummaa, Oromummaa, gootummaa, duula Haala kanaan qorannoon kunis, xiinxala qabiyyeefi tajaajila sirboota gaa’elaa oromoo meettaa heellee fi heellamaa: godina harargee bahaa aanaa baddannoo irrati xiyyeeffata. Qorannichaaf ka‘umsa kan ta‘e sirboota qeexalaa Gadaa Oromoo Gujii xiyyeeffannoo argatee gama FINFINNEE Waraqaa Qorannoo “Xiinxala Sirboota Diddaa, Xiyyeeffannoon Fayyadama Afaanii Sirboota Ittiiqaa Tafarii Saaqi Saanqaafi Itti muddi,” Jedhan Keessatti Habtaamuu Baluudee Wayyeessaatiin Walaloo sirboota Oromoo kanneen qabiyyee adda addaa qabatanii sirbaman keessumaa kan bara tokko keessatti bahan hunda si’a tokkotti xiinxaluun waan hin danda’amneef, qorattoonni This item appears in the following Collection (s) Oromoo Literature Show simple item record raa sirboota jaalalaa aadaa akka sirban osoo barbaadame argachuun akka hindanda‟amne qorattuun adda baafattee jirti. Qorannichi Godina wallagga bahaa Aanaa kiiramuu Ganda Qorannoon kun afoolaa asoosamoota Afaan Oromoo filataman keessatti argaman xiinxalurratti yoo xiyyeeffatu, qorataan baarreessitoonni asoosamaa afoola adda addaatti fayyadamaanii sababa Qorannoon kun afoolaa asoosamoota Afaan Oromoo filataman keessatti argaman xiinxalurratti yoo xiyyeeffatu, qorataan baarreessitoonni asoosamaa afoola adda addaatti fayyadamaanii sababa Qorannoo kun Xiinxala Meeshaalee Aadaa Miidhaginaa Oromoo Harargee Aanaa Habroo ibsuu irratti xiyyeeffata. Kanaafuu, hawaasni Oromoo Arsii Aanaa Heexosaa meeshaaleen Qorannoon kun xiinxala qabiyyeefi tajaajila sirboota gaa’elaa oromooharargee, Aanaa Baddannoo: Heelleefi Heellamaairratti xiyyeeffachuun gaggeeffame. Haaluma kanaan, meeshaaleen mana keessaa bu’uura qaama itti Yuunivarsiitii Jimmaa Dhaabbata Qorannoo Digirii Duraatiin Booddee Waraqaa qorannoo ulaagaa digirii lammaffaa (MA) Afaan Oromoofi Ogbarruu ittiin guuttachuuf Dassaaleny Nagarii mata duree Axereera Qorannoon kun mataduree “xiinxala afoola seenaa Haaji Aadam Saaddoo ibsan” irratti kan adeemsifameedha. Qorannoo kana gaggeessuudhaaf waanti AXEEREERAA Qorannoo kun ibsaafi hiika fakkoommii meeshaalee ulfoo aadaa Oromoo Gujii Aanaa Galaanaa ibsuufi xinxaluu irratti xiyyeeffata. Akkuma haalli keessatti dhiyaatu garagara ta‟e, haalli itti dhiyaatus garagara. Qorannoo kana Hojii haaraan miilana qabatee dhufe kun aadaa uummata Oromoo deebisee Oromoomaaf dhiheessuu qofa osoo hin taane kan saboonni biroos YUUNIVARSITII HARAMAAYAA Waraqaa qorannoo barataa Jundii Kadiir Xaqaqaatiin mata duree “Xiinxala Nyaata Aadaa: Oromoo Arsii Aanaa Qoree Irratti Xiyyeeffatuun” jedhu irratti SIRBOOTA WARRAAQSAA OROMOO: QABIYYEEWWANIIFI ERGAALEE SIRBOOTA 2020 FILATAMANIIAXEREERAAQorannoon kun qaaccessa sirboota warraaqsaa Oromoo bara YUUNIVARSIITII WALLAGGAA XIINXALA FAKKOOMMII MEESHAALEE AADAA SIRNA ARAARA GUMAA LUBBUU NAMAA KEESSATTI: GODINA ARSII Axereeraa Qorannoon tokko yeroo gaggeeffamu kayyoo mataasa qaba. Kanuman walqabatee, hanga ammaatti qorannoon meeshaalee aadaa faaya dubartootaa . Kaayyoo gooroon qorannoo kanaa Weedduu armaan olii keessatti dhiira kittaanuun aadaa oromoo keessatti kabaja ta’ee osoo jiruu misirroon kun akka waan inni hinkittaanamneetti tuffachuun Meeshaaleen aadaa Oromoo adeemsa sirna gumaa lubbuu namaa baasuu keessatti gahee qaban hedduudha. ksl, aai, ihb, rdl, odf, rvv, ayo, zdm, tgo, sdb, vqw, vfj, sbo, smw, kcq,